Helsingin telakka, viralliselta nimeltään DNY Finland Oy, kuuluu tällä hetkellä kanadalaiselle Chantier Davie Canada -telakkayhtiölle. Tämä merkittävä omistajanvaihdos tapahtui vuonna 2023, kun Davie Shipbuilding osti telakan kyproslaiselta Algador Holdingsilta. Kaupan arvo oli noin 150 miljoonaa euroa, ja se merkitsi Helsingin telakan pitkäaikaisen venäläisomistuksen päättymistä.
Davie on historiallisesti vakiintunut ja arvostettu telakkayhtiö, joka on perustettu jo vuonna 1825. Se on tunnettu erikoisalusten, kuten jäänmurtajien, sotalaivojen ja lauttojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Yhtiön vahva asema arktisessa laivanrakennuksessa täydentää Helsingin telakan omaa asiantuntemusta tällä alalla. Telakka jatkaa toimintaansa Suomessa nykyisen johdon alaisuudessa, ja Kim Salmi toimii edelleen sen toimitusjohtajana.
Omistajanvaihdos Chantier Davie Canadaan on ollut käänteentekevä Helsingin telakan tulevaisuuden kannalta. Se on vapauttanut telakan taloudellisista ja geopoliittisista haasteista, jotka johtuivat aiemmasta venäläisomistuksesta ja siihen liittyvistä EU:n asettamista pakotteista. Tämä on avannut uusia mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle ja liiketoiminnalle erityisesti läntisten markkinoiden kanssa.
Davien omistuksessa telakka on jo saanut merkittäviä uusia tilauksia. Yksi keskeisimmistä on Kanadan hallituksen tilaus raskaan jäänmurtajan rakentamisesta, jonka arvo on satoja miljoonia euroja. Tämä tilaus perustuu Helsingin telakan kehittämään Polar Max -jäänmurtajakonseptiin, mikä alleviivaa telakan teknologista osaamista ja innovaatiokykyä. Davien strategiana on myös hakea keskeistä roolia Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltojen välisessä yhteistyössä jäänmurtajien rakentamiseksi ja suunnittelee laajentumista Yhdysvaltoihin.
Helsingin telakan historia on värikäs ja monivaiheinen, heijastaen Suomen teollisuuden ja geopoliittisten suhteiden muutoksia. Telakka on vaihtanut omistajaa useita kertoja perustamisestaan lähtien, ja jokainen vaihe on jättänyt jälkensä sen toimintaan.
Telakan perusti Adolf Törngren vuonna 1865 nimellä Helsingfors Skeppsdocka. Alkuaikoina se keskittyi laivojen rakentamiseen ja huoltoon, luoden perustan Suomen meriteollisuudelle. Vuonna 1926 Kone- ja Siltarakennus hankki yrityksen, ja vuonna 1938 Wärtsilä otti haltuunsa Kone- ja Siltarakennuksen, mikä aloitti telakan pitkän Wärtsilä-kauden. Vuonna 1965 telakan nimeksi tuli Wärtsilä Helsingin Telakka. Tänä aikana telakka rakensi useita merkittäviä aluksia, mukaan lukien GTS Finnjetin, maailman ensimmäisen kaasuturbiinikäyttöisen matkustaja-aluksen. Vuoden 1987 alussa telakka siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden haltuun osana laajempaa Wärtsilän ja Valmetin omistusjärjestelyjä.
2000-luvun alussa alkoi uusi luku telakan historiassa venäläisomistuksen myötä. Joulukuussa 2010 STX Finland ja Venäjän valtion omistama United Shipbuilding Corporation (USC) perustivat yhteisyrityksen, Arctech Helsinki Shipyardin, joka aloitti toimintansa huhtikuussa 2011. USC:n omistusosuus kasvoi täyteen omistukseen vuoteen 2014 mennessä. Tämä ajanjakso oli merkittävä, sillä telakka jatkoi erikoistumistaan arktisiin aluksiin, mutta kohtasi myös kasvavia haasteita kansainvälisten pakotteiden vuoksi. Kun USC joutui Yhdysvaltojen ja EU:n pakotelistalle, telakan liiketoiminta Venäjän kanssa vaikeutui huomattavasti.
Kuva Helsingin telakan alueesta
Vuonna 2019 Arctech myi Hietalahden telakan kyproslaiselle sijoitusyhtiölle Algador Holdingsille. Algador Holdingsin taustalla oli kaksi venäläistaustaista liikemiestä, Vladimir Kasyanenko ja Rishat Bagautdinov. Vaikka Algador Holdingsia tai sen omistajia kohtaan ei kohdistunut suoria pakotteita, Venäjän vastaiset pakotteet vaikeuttivat edelleen telakan toimintaa ja liiketoimintaa itänaapuriin. Telakan toimintaa haittasivat taloudelliset vaikeudet Euroopan unionin asettamien pakotteiden vuoksi, mikä lopulta johti telakan myyntiin kanadalaiselle Davielle vuonna 2023.
Helsingin telakka on tunnettu maailmalla erityisesti sen syvällisestä asiantuntemuksesta arktisen laivanrakennuksen alalla. Telakalla on pitkä ja vaikuttava historia jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa, ja se on rakentanut yli 50 prosenttia maailman jäänmurtajalaivastosta. Tämä tekee siitä yhden maailman johtavista asiantuntijoista vaativissa jääolosuhteissa toimivien alusten rakentamisessa.
Telakan erikoisosaaminen ulottuu myös muihin vaativiin erikoisaluksiin, kuten sotalaivoihin ja lauttoihin. Tämä monipuolisuus ja kyky vastata haastaviin teknologisiin vaatimuksiin ovat tehneet Helsingin telakasta arvokkaan toimijan globaalissa meriteollisuudessa. Davien omistuksessa telakan osaaminen on saanut uutta vauhtia, ja se pääsee hyödyntämään entistä paremmin kansainvälisiä markkinoita.
Yllä oleva tutkakuvaaja esittää Helsingin Telakan vahvuuksia eri osa-alueilla, korostaen sen globaalia johtajuutta arktisessa laivanrakennuksessa, teknologista innovaatiokykyä, ja asiantuntemusta vaativissa erikoisalushankkeissa. Davie-omistuksen myötä kansainvälinen yhteistyö ja markkinamahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet.
Chantier Davie Canadan omistuksessa Helsingin telakalla on valoisat tulevaisuuden näkymät. Kanadan hallituksen suuri jäänmurtajatilaus on merkki uudesta luottamuksesta ja taloudellisesta vakaudesta. Tämä tilaus perustuu telakan omaan Polar Max -konseptiin, mikä vahvistaa entisestään sen innovatiivista roolia. Telakka on noin 350–400 työntekijän voimin valmis vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja jatkamaan korkealaatuisten alusten rakentamista.
Lisäksi Davie pyrkii aktiivisesti rakentamaan strategisia kumppanuuksia Suomen, Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä jäänmurtajien rakentamiseksi. Nämä kansainväliset yhteistyöt voivat avata telakalle entistä laajempia markkinoita ja varmistaa sen aseman arktisen merenkulun kehityksen eturintamassa. Suunnitelmat laajentua Yhdysvaltoihin osoittavat Davien kunnianhimoa ja telakan potentiaalia kasvaa edelleen globaaliksi toimijaksi.
Seuraava taulukko tiivistää Helsingin telakan omistushistorian ja keskeiset vaiheet:
Ajanjakso | Omistaja/Omistusjärjestely | Keskeiset tapahtumat/huomautukset |
---|---|---|
1865-1926 | Helsingfors Skeppsdocka (per. Adolf Törngren) | Telakan perustaminen ja alkuvuodet. |
1926-1938 | Kone- ja Siltarakennus | Ostettiin Wärtsilän toimesta vuonna 1938. |
1938-1987 | Wärtsilä | Nimeksi Wärtsilä Helsingin Telakka (1965). Rakensi GTS Finnjetin. |
1987-2011 | Wärtsilä Meriteollisuus / STX Finland | Osana Wärtsilän ja Valmetin järjestelyjä, myöhemmin STX Finland. |
2011-2019 | Arctech Helsinki Shipyard (STX Finland ja USC) | Yhteisyritys, USC omisti puolet vuodesta 2014 alkaen. USC joutui pakotelistalle. |
2019-2023 | Algador Holdings (venäläistaustaiset liikemiehet) | Ostettiin USC:ltä. Toimintaa haittasivat EU:n pakotteet. |
2023-nykyinen | Chantier Davie Canada | Ostettiin 150 miljoonalla eurolla, päätti venäläisomistuksen. Merkittäviä uusia tilauksia. |
Alla oleva mielikartta visualisoi Helsingin telakan merkittävimpiä omistajia ja niiden välisiä suhteita, tarjoten selkeän yleiskuvan telakan dynaamisesta historiasta aina nykyiseen omistajaan, Chantier Davie Canadaan, ja sen vaikutuksista telakan toimintaan.
Helsingin telakan omistajuus on kokenut merkittävän käänteen vuonna 2023, kun kanadalainen Chantier Davie Canada otti telakan haltuunsa. Tämä kauppa päätti useita vuosia kestäneen venäläisomistuksen, joka oli aiheuttanut telakalle taloudellisia ja geopoliittisia haasteita. Davien omistuksessa telakka on saanut uutta elinvoimaa ja vakauden, mikä näkyy jo merkittävinä uusina tilauksina ja laajentumissuunnitelmina. Helsingin telakan ainutlaatuinen osaaminen arktisessa laivanrakennuksessa yhdistettynä Davien globaaliin strategiaan luo vahvan pohjan telakan menestykselle tulevaisuudessa. Telakka on osoittanut kykyä mukautua ja menestyä vaihtelevissa olosuhteissa, ja sen asema johtavana arktisen merenkulun asiantuntijana on entisestään vahvistunut.