Paljastavatko numerot kerrostalorakentamisen todelliset ilmastovaikutukset?

Kattava analyysi kerrostalon rakentamisen päästöistä, niiden lähteistä ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa.

Kerrostalon rakentaminen on monitahoinen prosessi, jonka ympäristövaikutukset, erityisesti kasvihuonekaasupäästöt, ovat merkittäviä. Rakennusala kokonaisuudessaan vastaa huomattavasta osasta globaaleja ja kansallisia päästöjä. Tässä tarkastelussa syvennymme siihen, kuinka paljon päästöjä kerrostalon rakentamisesta syntyy, mitkä tekijät päästöihin vaikuttavat ja millaisia keinoja niiden vähentämiseksi on olemassa.

Keskeiset Huomiot

Kerrostalon rakentamisen keskimääräiset päästöt ovat noin 1,1–1,9 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO₂e) neliömetriä kohti. Tämä luku kattaa tyypillisesti materiaalivalmistuksen ja itse rakennusvaiheen.
Suurimmat päästölähteet rakentamisvaiheessa ovat rakennusmateriaalit (erityisesti betoni ja teräs), materiaalien ja työvoiman kuljetukset sekä työmaan energiantarve ja koneiden käyttö. Materiaalivalinnat voivat kattaa jopa noin 30 % rakentamisen päästöistä.
Päästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi materiaalivalinnoilla, kuten suosimalla puurakentamista, tehostamalla energiankäyttöä ja hyödyntämällä kiertotalouden periaatteita. Tuleva lainsäädäntö ohjaa alaa kohti vähähiilisempää rakentamista.

Kerrostalon Rakentamisen Päästöjen Kokonaiskuva

Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on lähes 40 %, ja ne aiheuttavat yli 30 % maan kasvihuonekaasupäästöistä. Asuminen, erityisesti lämmitys, on suuri päästölähde, mutta myös itse rakennusvaiheen päästöt ovat huomattavat. Kerrostalon rakentamisen hiilijalanjälki viittaa sen koko elinkaaren aikana syntyviin kasvihuonekaasuihin, mutta tässä keskitymme erityisesti rakennusvaiheen päästöihin.

Kerrostalotyömaa nostureineen ja rakennustelineineen.

Kerrostalotyömaa havainnollistaa rakentamisen monivaiheisuutta ja resurssitarvetta.

Päästöjen Määrällinen Arviointi

Useiden tutkimusten mukaan kerrostalon rakentamisesta syntyy keskimäärin 1,1–1,9 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (t CO₂e) neliömetriä kohden. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 5000 neliömetrin suuruisen kerrostalon rakentaminen voi aiheuttaa 5500–9500 tonnin CO₂e-päästöt. Tämä arvio kattaa tyypillisesti rakennusmateriaalien valmistuksen (tuotevaihe) ja itse rakennustyöt työmaalla.

Vaikka rakentamisvaiheen päästöt ovat merkittävät, ne muodostavat usein noin 20 % rakennuksen koko elinkaaren päästöistä. Suurin osa, jopa 70–80 %, syntyy käytön aikana, pääasiassa lämmityksestä ja sähkönkulutuksesta. Kuitenkin rakennusvaiheen valinnoilla on pitkäkestoisia vaikutuksia myös käyttövaiheen päästöihin.

Päästölähteet Rakennusvaiheessa

Kerrostalon rakentamisen päästöt voidaan jakaa karkeasti seuraaviin pääkategorioihin:

1. Rakennusmateriaalien Valmistus (Tuotevaihe)

Materiaalikohtaiset Päästöt

Tämä on usein suurin yksittäinen päästöerä rakentamisvaiheessa. Erityisesti energiaintensiiviset materiaalit aiheuttavat merkittäviä päästöjä:

Betoni ja sementti: Sementin valmistus on erittäin energiaintensiivistä ja vapauttaa hiilidioksidia sekä polttoaineiden käytön että kemiallisten reaktioiden kautta. Betoni on yleisin runkomateriaali kerrostaloissa.
Teräs: Teräksen tuotanto vaatii paljon energiaa ja aiheuttaa huomattavia CO₂-päästöjä, vaikka kierrätysteräksen käyttö voi niitä vähentää.
Tiilet, lasi ja eristeet: Myös näiden materiaalien valmistus kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja.

Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys. Esimerkiksi puu sitoo hiiltä kasvaessaan ja sen jalostus rakennusmateriaaliksi on usein vähemmän energiaintensiivistä kuin betonin tai teräksen. Puurunkoisen kerrostalon rakentamisen päästöt voivat olla selvästi pienemmät kuin vastaavan betonirunkoisen.

Kaavio betonirakenteisen asuinkerrostalon päästöjen jakautumisesta.

Betonirakenteisen asuinkerrostalon päästöt jakautuvat eri elinkaaren vaiheisiin, joissa materiaalivalmistuksella on merkittävä osuus (Kuvalähde: Gaia Consulting Oy / RALA ry).

2. Kuljetukset

Raaka-aineiden kuljetus tehtaille, valmiiden rakennustuotteiden ja elementtien kuljetus työmaalle sekä työvoiman liikkuminen aiheuttavat päästöjä. Päästöjen määrä riippuu kuljetusmatkojen pituudesta, käytetyistä kuljetusmuodoista ja niiden polttoainetehokkuudesta. Kuljetusten osuus rakentamisvaiheen päästöistä voi olla noin 10–20 %.

3. Työmaan Toiminnot

Itse rakennustyömaalla syntyy päästöjä muun muassa:

Työkoneiden (nosturit, kaivinkoneet, pumppuautot) polttoaineenkulutuksesta.
Työmaan sähkönkulutuksesta (valaistus, työkalut, lämmitys ja kuivaus).
Tilapäisrakenteiden pystytyksestä ja purusta.
Rakennusjätteen käsittelystä ja kuljetuksesta.

Työmaan toimintojen osuus on tyypillisesti noin 10–15 % rakentamisvaiheen päästöistä.

Rakentamisen Päästökomponenttien Vertailu

Alla oleva tutkakaavio havainnollistaa eri tekijöiden suhteellista vaikutusta kerrostalon rakentamisen päästöihin kolmessa eri skenaariossa. Arviot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat yleisiin oletuksiin eri rakennustapojen vaikutuksista.

Kaavio osoittaa, että materiaalituotanto ja energiankäyttö ovat usein hallitsevia päästölähteitä, mutta valinnoilla, kuten puurakentamisen suosimisella ja optimoiduilla prosesseilla, voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä kaikilla osa-alueilla.

Päästövähennyskeinot ja Tulevaisuuden Näkymät

Rakennusalan siirtymä kohti vähähiilisyyttä on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää toimia myös rakennussektorilla.

Materiaalivalinnat ja Kiertotalous

Kuten aiemmin mainittu, materiaalivalinnoilla on suuri vaikutus. Puurakentaminen on yksi keskeinen keino vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä, sillä puu sitoo hiilidioksidia ja sen tuotanto on usein vähemmän päästöintensiivistä.

Havainnekuva puun hiilensidonnasta ja vähäpäästöisyydestä rakennusmateriaalina.

Puu rakennusmateriaalina voi toimia hiilivarastona ja sen käyttö edistää vähähiilistä rakentamista (Kuvalähde: Sunhouse).

Kiertotalouden periaatteiden, kuten rakennusosien uudelleenkäytön ja materiaalien kierrätyksen, edistäminen on myös tärkeää. Esimerkiksi betonielementtien uudelleenkäyttö voi vähentää päästöjä merkittävästi verrattuna uusien elementtien valmistukseen.

Energiatehokkuus ja Suunnittelu

Jo suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä rakentamisen että käytön aikaisiin päästöihin. Energiatehokkaat ratkaisut, rakennuksen optimaalinen sijoittelu ja tilasuunnittelu sekä elinkaariajattelun integroiminen suunnitteluprosessiin ovat avainasemassa. Esimerkiksi maalämmön hyödyntäminen kaukolämmön sijaan voi pienentää betonirakenteisen kerrostalon hiilijalanjälkeä merkittävästi (jopa 17 % erään tarkastelun mukaan).

Lainsäädäntö ja Ohjaus

Suomessa on astumassa voimaan uusi rakentamislaki (arviolta 1.1.2025 tai 1.1.2026), joka tuo mukanaan vaatimuksia rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta ja raportoinnista. Aluksi tämä koskee suurempia rakennushankkeita. Tavoitteena on asettaa raja-arvoja päästöille ja edistää vähähiilisiä ratkaisuja. Myös kaupungit, kuten Helsinki, ovat asettaneet omia tavoitteitaan ja raja-arvoja uusien kerrostalojen hiilijalanjäljelle (esim. 16 kg CO₂e/m²/vuosi Helsingissä).

Ympäristöministeriön video valottaa vähähiilisen rakentamisen merkitystä ja tavoitteita Suomessa.

Videolla Ympäristöministeriö esittelee, miten rakennusten ja rakentamisen päästöt muodostavat merkittävän osan Suomen kokonaispäästöistä ja miten vähähiilisen rakentamisen keinoin pyritään vastaamaan ilmastohaasteisiin. Se korostaa lainsäädännön roolia ja tarvetta uusille innovaatioille alalla.

Rakentamisen Päästöjen Hallinta: Yhteenvetävä Taulukko

Seuraava taulukko tiivistää keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat kerrostalon rakentamisen päästöihin, ja antaa esimerkkejä niiden hallinnasta.

Päästötekijä	Vaikutus Rakentamisen Päästöihin	Esimerkkejä	Huomioitavaa
Rakennusmateriaalien Valmistus	Erittäin merkittävä	Sementti, betoni, teräs, tiilet, lasi	Suurin yksittäinen päästölähde rakennusvaiheessa. Puu sitoo hiiltä. Vähähiilisten materiaalien ja kierrätysmateriaalien käyttö vähentää päästöjä.
Kuljetukset	Merkittävä	Raaka-aineiden ja elementtien kuljetus, työvoiman liikkuminen	Etäisyydet, kuljetusmuoto, polttoaine ja logistiikan optimointi vaikuttavat. Paikallisten resurssien suosiminen.
Työmaan Toiminnot	Kohtalainen	Työkoneiden polttoaine, sähkö, lämmitys/kuivaus työmaalla	Energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö (esim. työmaasähkö), konekannan modernisointi ja tehokas työsuunnittelu vähentävät päästöjä.
Jätehuolto	Vähäisempi, mutta tärkeä	Rakennusjätteen määrä ja käsittelytapa	Jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrätys ja hyötykäyttö vähentävät sekä materiaalihukkaa että päästöjä.
Suunnittelu ja Hallinto	Epäsuora, mutta olennainen	Materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu, rakennuksen muoto ja koko	Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa kaikkiin muihin päästötekijöihin, optimoida resurssien käyttöä ja valita vähäpäästöisiä ratkaisuja.

Kerrostalon Rakentamisen Päästöjen Miellekartta

Alla oleva miellekartta kokoaa yhteen kerrostalon rakentamisesta syntyviin päästöihin vaikuttavat tekijät ja niiden vähentämiskeinot.

mindmap root["Kerrostalon Rakentamisen Päästöt"] id1["Päästölähteet"] id1_1["Rakennusmateriaalit"] id1_1_1["Betoni ja Sementti"] id1_1_2["Teräs ja Metallit"] id1_1_3["Lasi ja Ikkunat"] id1_1_4["Eristeet ja Muovit"] id1_1_5["Puu (vähäpäästöisempi,
hiilivarasto)"] id1_2["Kuljetukset"] id1_2_1["Raaka-aineet tehtaille"] id1_2_2["Valmiit tuotteet työmaalle"] id1_2_3["Työvoiman liikkuminen"] id1_2_4["Jätteiden poiskuljetus"] id1_3["Työmaan Toiminnot"] id1_3_1["Koneiden ja laitteiden
polttoaineet"] id1_3_2["Energiankulutus työmaalla
(sähkö, lämpö)"] id1_3_3["Rakennusjätteen synty
ja käsittely"] id1_3_4["Vesihuolto"] id2["Päästöjen Suuruusluokka"] id2_1["Keskimäärin 1,1–1,9 t CO₂e/m²
(rakennusvaihe)"] id2_2["Noin 20% rakennuksen
elinkaaren päästöistä"] id3["Vaikuttavat Tekijät"] id3_1["Materiaalivalinnat
(esim. betoni vs. puu)"] id3_2["Energiatehokkuus
(suunnittelu ja toteutus)"] id3_3["Rakennustapa ja -tekniikat"] id3_4["Sijainti ja Logistiikan
suunnittelu"] id3_5["Työmaan käytännöt"] id4["Päästövähennyskeinot"] id4_1["Vähähiiliset materiaalit
(esim. puu, kierrätysmateriaalit)"] id4_2["Kiertotalousratkaisut
(uudelleenkäyttö, kierrätys)"] id4_3["Energiatehokas suunnittelu
ja rakentaminen"] id4_4["Uusiutuva energia
työmaalla ja valmistuksessa"] id4_5["Lainsäädäntö ja ohjaus
(esim. Rakentamislaki,
hiilijalanjäljen laskenta)"] id4_6["Logistiikan optimointi"] id4_7["Jätteen minimointi ja
tehokas lajittelu"]

Miellekartta korostaa, kuinka monesta eri osatekijästä rakentamisen päästöt muodostuvat ja kuinka laaja-alaisia toimenpiteitä niiden vähentäminen vaatii, alkaen materiaalivalinnoista ja suunnittelusta aina työmaan käytäntöihin ja lainsäädännölliseen ohjaukseen saakka.

Usein Kysytyt Kysymykset

Mikä on kerrostalon rakentamisen hiilijalanjälki?

Kerrostalon rakentamisvaiheen hiilijalanjälki on keskimäärin noin 1,1–1,9 tonnia CO₂-ekvivalenttia (t CO₂e) neliömetriä kohti. Tämä luku kattaa tyypillisesti rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetukset sekä itse rakennustyömaan toiminnot. On tärkeää huomata, että tämä on vain osa rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä, johon vaikuttavat merkittävästi myös käytönaikainen energiankulutus ja purkaminen.

Mitkä rakennusmateriaalit aiheuttavat eniten päästöjä?

Eniten päästöjä aiheuttavat tyypillisesti energiaintensiivisesti valmistettavat materiaalit, kuten sementti (betonin pääraaka-aine), teräs ja lasi. Sementin valmistus on erityisen päästöintensiivistä. Myös jotkin eristemateriaalit ja muovit voivat olla merkittäviä päästölähteitä. Puu on usein vähäpäästöisempi vaihtoehto, sillä se sitoo hiiltä kasvaessaan.

Miten rakentamisen päästöjä voidaan vähentää?

Rakentamisen päästöjä voidaan vähentää monin keinoin:

Valitsemalla vähähiilisiä rakennusmateriaaleja (esim. puu, kierrätysmateriaalit, vähähiilinen betoni).
Optimoimalla materiaalitehokkuus ja minimoimalla hukka.
Tehostamalla työmaan energiankäyttöä ja siirtymällä uusiutuviin energialähteisiin.
Suunnittelemalla logistiikka tehokkaasti ja minimoimalla kuljetusmatkat.
Edistämällä kiertotaloutta (rakennusosien uudelleenkäyttö, materiaalien kierrätys).
Panostamalla hyvään suunnitteluun, joka ottaa huomioon koko elinkaaren vaikutukset.

Vaikuttaako uusi rakentamislaki päästöihin?

Kyllä, Suomessa arviolta vuonna 2025 tai 2026 voimaan astuva uusi rakentamislaki tulee vaikuttamaan rakentamisen päästöihin. Laki tuo mukanaan vaatimuksen rakennuksen ilmastoselvityksestä, johon sisältyy hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskenta. Aluksi tämä koskee suurempia uudisrakennushankkeita. Tavoitteena on ohjata rakennusalaa kohti vähähiilisyyttä asettamalla päästöille raja-arvoja ja edistämällä kestävämpiä rakennustapoja ja materiaalivalintoja.