Pusulan Punakaartin Lääkintätoiminta 1918: Totuus "Punaisen Ristin Osastosta"

Suomen sisällissota vuonna 1918 oli repivä konflikti, jossa vastakkain olivat punaiset (työväenliikkeen kannattajat ja punakaartit) ja valkoiset (porvarilliset senaatin joukot). Tässä kaaoksessa molemmat osapuolet tarvitsivat lääkintähuoltoa haavoittuneilleen. Punakaartilla oli omat lääkintäyksikkönsä, jotka usein käyttivät kansainvälisesti tunnustettua punaisen ristin symbolia. Tämä johti ja johtaa yhä sekaannuksiin virallisen, puolueettoman Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mitä tiedetään Pusulan punakaartin lääkintätoiminnasta ja "Punaisen Ristin osastosta".

Keskeiset Huomiot

• Punakaartin Oma Lääkintä: Punakaarteilla, myös Pusulassa toimineella, oli omat lääkintäryhmänsä, jotka hoitivat haavoittuneita ja sairaita. Nämä yksiköt käyttivät punaisen ristin tunnusta, mutta eivät olleet osa virallista Suomen Punaista Ristiä (SPR).
• Pusulan Punakaartin Aktiivisuus: Pusula oli sisällissodan aikana merkittävä punakaartin toiminta-alue, jossa toimi esikunta ja vallankumousoikeus. Tämä viittaa organisoituun toimintaan, johon todennäköisesti kuului myös jonkinlainen lääkintäjärjestely.
• Dokumentaation Rajallisuus: Vaikka arkistolähteitä Pusulan punakaartista on olemassa (esim. Vapaussodan arkistossa), ei ole löytynyt suoria todisteita erillisestä, virallisesti nimetystä "Punaisen Ristin osastosta" Pusulan punakaartin sisällä. Termi todennäköisesti viittasi yleisesti punakaartin lääkintätoimintaan alueella.

Punakaartin Lääkintähuolto Sisällissodassa: Symboli ja Todellisuus

Punaisen Ristin Symbolin Käyttö

Punakaartin joukot perustivat omia lääkintä- ja ambulanssiosastojaan sodan kuluessa. Geneven sopimusten mukaisesti nämä lääkintäyksiköt ottivat tunnuksekseen punaisen ristin valkoisella pohjalla. Tämä oli kansainvälinen merkki lääkintähenkilöstölle ja -tiloille, jonka tarkoitus oli suojella niitä sotatoimilta.

Tämän symbolin käytön vuoksi punakaartin lääkintäosastoja kutsuttiin usein puhekielessä "Punaiseksi Ristiksi". On kuitenkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että nämä osastot olivat osa Punakaartin omaa sotilaallista organisaatiota eivätkä kuuluneet puolueettomaan, humanitaariseen Suomen Punaiseen Ristiin (SPR). SPR toimi sodan aikana itsenäisenä järjestönä ja hoiti haavoittuneita molemmilta puolilta.

Suomen Punaisen Ristin ambulanssi ja henkilökuntaa sisällissodan aikana 1918. SPR toimi erillään punakaartin omista lääkintäyksiköistä.

Naiskaartien Rooli Haavoittuneiden Hoidossa

Helmikuusta 1918 alkaen punakaartien yhteyteen perustettiin myös naisosastoja, eli naiskaarteja. Näihin liittyi arviolta noin 2000–2700 nuorta naista, pääasiassa teollisuustyöläisiä ja palvelijoita. Vaikka osa naiskaartilaisista osallistui aseelliseen toimintaan, merkittävä osa heidän tehtävistään liittyi huoltoon, muonitukseen ja erityisesti sairaanhoitoon.

Monet naiskaartit keskittyivät haavoittuneiden ja sairaiden hoitamiseen punakaartin väliaikaisissa sidonta- ja hoitopaikoissa. Esimerkiksi Pispalan punakaartin naisosaston kerrotaan keskittyneen pääasiassa tähän tehtävään. On myös mainittu, että jotkut naiset saattoivat liittyä punakaartin lääkintätehtäviin erehdyksessä, luullen liittyvänsä viralliseen Punaiseen Ristiin.

Punakaartilaisnaisia vuonna 1918. Monet naiskaartilaiset toimivat lääkintä- ja huoltotehtävissä.

Lääkintätoiminnan Luonne ja Haasteet

Punakaartin lääkintähuolto oli usein improvisoitua ja kärsi resurssipulasta. Se perustui vapaaehtoisiin ja paikallisesti saatavilla oleviin tarvikkeisiin. Hoitopaikkoina käytettiin usein tavallisia rakennuksia, kuten kouluja, työväentaloja tai jopa yksityiskoteja. Vaikka punaisen ristin symbolia käytettiin, se ei aina taannut suojaa taisteluissa, ja punakaartin lääkintäyksiköt eivät noudattaneet samanlaisia tiukkoja puolueettomuuden periaatteita kuin virallinen SPR.

SPR puolestaan kohtasi omat haasteensa toimiessaan punaisten hallitsemilla alueilla, mutta onnistui silti rakentamaan laajan lääkintäverkoston ja hoitamaan merkittävän osan kaikista sodassa haavoittuneista, mukaan lukien suuren määrän punakaartilaisia.

Pusulan Punakaarti Vuonna 1918

Aktiivinen Toimija Länsi-Uudellamaalla

Pusula, joka tuolloin oli itsenäinen kunta (nykyään osa Lohjaa), oli Suomen sisällissodan aikana merkittävä punakaartin toiminnan keskus Länsi-Uudellamaalla. Paikallinen punakaarti oli aktiivinen ja organisoitunut.

Keväällä 1918 Pusulan Ahjolan työväentalossa toimi punakaartin paikallinen esikunta ja jopa vallankumousoikeus. Tämä osoittaa, että Pusulassa oli vahva punainen paikallishallinto ja sotilaallinen organisaatio sodan aikana. Tällainen organisaatio edellytti todennäköisesti myös jonkinlaista järjestelyä haavoittuneiden ja sairaiden hoitamiseksi, vaikka siitä ei olekaan säilynyt yksityiskohtaista tietoa.

Helsinkiläisiä punakaartilaisia vuonna 1918. Samanlaisia paikallisia kaarteja toimi eri puolilla punaista Suomea, myös Pusulassa.

Arkistolähteet ja Tiedon Palaset

Vaikka suoraa mainintaa erillisestä "Pusulan punakaartin Punaisen Ristin osastosta" ei löydy helposti, arkistolähteet voivat tarjota lisätietoa. Vapaussodan arkistossa (osana Kansallisarkistoa) säilytetään Pusulan järjestys- ja punakaartin asiakirjoja vuosilta 1917–1918. Näihin dokumentteihin, kuten pöytäkirjoihin ja jäsenluetteloihin, saattaa sisältyä viitteitä lääkintätoiminnasta tai siihen osallistuneista henkilöistä.

Lisäksi Kansan Arkistossa on aineistoa punakaartien yleisestä sairaanhoidosta. Yksittäisenä mainintana Pusulasta tunnetaan Lydia Virtanen (s. 1901 Pusulassa), joka liittyi punakaartiin, mutta hänen tarkkaa rooliaan ei tiedetä.

On siis todennäköistä, että Pusulan punakaartilla oli oma, sisäinen lääkintäryhmänsä, joka käytti punaisen ristin tunnusta ja jota saatettiin kutsua paikallisesti "Punaisen Ristin osastoksi". Tämä oli kuitenkin osa kaartin omaa toimintaa, erillään virallisesta SPR:stä.

Lääkintätoiminnan Vertailu: Punakaarti vs. SPR (1918)

Seuraava kaavio havainnollistaa joidenkin keskeisten piirteiden eroja Punakaartin tyypillisen lääkintäyksikön ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) välillä sisällissodan aikana. Arviot perustuvat yleiseen historialliseen tietoon ja ovat suuntaa-antavia.

Kaavio korostaa SPR:n vahvempaa organisaatiota, resursseja, virallista asemaa ja erityisesti puolueettomuutta verrattuna Punakaartin omiin, usein improvisoituihin ja osapuolisidonnaisiin lääkintäyksiköihin.

Organisaatioiden Rakenne ja Suhteet

Alla oleva ajatuskartta havainnollistaa Suomen sisällissodan aikaisten punaisten joukkojen rakennetta keskittyen lääkintätoimintaan ja sen suhteeseen Pusulan paikalliseen toimintaan sekä viralliseen Suomen Punaiseen Ristiin.

Kartta osoittaa selvästi, että Punakaartin lääkintätoiminta (mukaan lukien mahdollinen toiminta Pusulassa) oli osa punaisten omaa sotilaallista rakennetta ja erillinen puolueettomasta Suomen Punaisesta Rististä.

Yhteenvetotaulukko: Punakaartin Lääkintä vs. SPR (1918)

Tämä taulukko tiivistää keskeiset erot Punakaartin lääkintäyksiköiden ja Suomen Punaisen Ristin toiminnan välillä sisällissodan aikana.

Usein Kysytyt Kysymykset

Lähteet

• Suomen punainen kaarti - Wikipedia
• Punainen Risti ja sisällissota 1918 - Punainen Risti
• Suomen sisällissodan naiskaartit - Wikipedia
• Kansalaissota 1918, Punakaartien sairaanhoito - Kansan Arkisto
• Pusulan Ahjola täytti sata vuotta | Karkkilalainen - Karkkilalainen
• Vapaussodan arkisto (kokoelma) - Pusulan järjestys/punakaartin asiakirjat 1917-1918 (Linkki arkistoluetteloon) - Yksa/Kansallisarkisto
• Punakaarti - Wikipedia

Suositellut Haut

• Mikä oli naiskaartien tarkka rooli Suomen sisällissodassa 1918?
• Miten Suomen Punainen Risti toimi sisällissodan aikana ja kohteli eri osapuolia?
• Mitä muita merkittäviä tapahtumia Pusulassa sattui Suomen sisällissodan aikana 1918?
• Miten Punakaartin lääkintähuolto oli järjestetty laajemmin ja mitkä olivat sen suurimmat haasteet?