Varis, tuo tuttu ja älykäs lintu Suomen luonnossa, herättää usein kysymyksiä paitsi käyttäytymisestään myös virallisesta nimestään. Latinankielinen nimi on avain lajin tieteelliseen ymmärtämiseen ja sen asemaan eläinkunnassa. Syvennytäänpä tarkemmin variksen tieteelliseen nimeen ja sen eri muotoihin.
Variksen latinankielinen nimi ei ole täysin yksiselitteinen ilman tarkennusta, sillä "varis" voi viitata eri lajeihin tai alalajeihin *Corvus*-suvussa. Suomessa yleisimmin tavattava varis on harmaavaris.
Variksen (laji *Corvus corone*) kaksi pääasiallista alalajia Euroopassa ovat:
Joskus, erityisesti vanhemmassa kirjallisuudessa tai tietyissä luokittelujärjestelmissä, harmaavarista (Corvus cornix) ja nokivarista (Corvus corone) on pidetty erillisinä lajeina. Nykyään vallitseva käsitys on kuitenkin, että ne ovat saman lajin, Corvus corone, alalajeja.
Harmaavaris (Corvus corone cornix) on tuttu näky Suomen luonnossa.
Variksen paikka eliökunnan luokittelussa on seuraava:
Corvidae-heimo on tunnettu älykkäistä ja sopeutuvaisista linnuistaan, joihin kuuluvat varisten lisäksi esimerkiksi korpit, naakat, harakat ja närhet.
Suku Corvus on laaja, sisältäen yli 40 lajia maailmanlaajuisesti. Näihin kuuluu monia tunnettuja lintuja, kuten korppi (Corvus corax), naakka (Corvus monedula) ja monet muut varislinnut eri puolilta maailmaa. Nimi "Corvus" itsessään on latinaa ja tarkoittaa korppia tai varista.
Varislinnut (Corvidae) ovat tunnettuja monista kiehtovista ominaisuuksistaan. Alla oleva kaavio vertailee joitakin tyypillisiä piirteitä harmaavariksen, mustavariksen ja niiden suuremman sukulaisen, korpin, välillä. Arvot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat yleisiin havaintoihin ja tutkimuksiin, kuvastaen suhteellisia eroja asteikolla 1-10 (10 ollessa korkein).
Tämä vertailu auttaa hahmottamaan, miten eri varislinnut sijoittuvat suhteessa toisiinsa tietyissä ominaisuuksissa. Esimerkiksi korppi erottuu älykkyydellään ja koollaan, kun taas harmaavaris on erityisen hyvin sopeutunut ihmisen muokkaamiin ympäristöihin.
Ymmärtääksemme paremmin variksen asemaa eliökunnassa, voimme visualisoida sen luokittelun yksinkertaistetulla kaaviolla. Tämä kaavio näyttää polun yleisestä eläinkunnasta aina Suomessa yleiseen harmaavarikseen asti.
Tämä miellekartta havainnollistaa, kuinka varis sijoittuu laajempaan biologiseen järjestelmään, ja näyttää sen lähisukulaiset samassa suvussa ja heimossa.
Vaikka harmaavaris (Corvus corone cornix) ja mustavaris (Corvus corone corone) ovat saman lajin alalajeja, niillä on selkeitä eroja ulkonäössä ja levinneisyydessä. Seuraava taulukko tiivistää nämä keskeiset eroavaisuudet:
Ominaisuus | Harmaavaris (Corvus corone cornix) | Mustavaris (Corvus corone corone) |
---|---|---|
Yleisnimi Suomessa | Harmaavaris | Mustavaris, nokivaris |
Tieteellinen nimi | Corvus corone cornix | Corvus corone corone |
Väritys | Pää, kurkku, siivet ja pyrstö mustat; vartalo tuhkanharmaa | Kokonaan kiiltävän musta |
Pääasiallinen levinneisyysalue | Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppa, osa Lähi-itää | Länsi- ja Keski-Eurooppa, Itä-Aasia |
Esiintyminen Suomessa | Hyvin yleinen koko maassa | Harvinainen, satunnaisia havaintoja, voi risteytyä harmaavariksen kanssa |
Ääni | Tyypillinen "kraa-kraa", samankaltainen kuin mustavariksella | Tyypillinen "kraa-kraa", samankaltainen kuin harmaavariksella |
On tärkeää huomata, että alueilla, joilla näiden kahden alalajin levinneisyysalueet kohtaavat (nk. hybridivyöhykkeet), ne voivat risteytyä vapaasti, ja jälkeläisillä voi olla vaihtelevia piirteitä molemmista muodoista.
Suomen kielen sana "varis" on vanhaa perua, ja sen juuret ulottuvat muinaiseen uralilaiseen kantakieleen. Sanalla on vastineita useissa sukukielissä, kuten viron (vares), karjalan (varoi), vepsän (varis), ersän (vars), mokšan (varis) ja jopa unkarin kielessä (varjú). Tämä laaja levinneisyys kielikunnassa osoittaa sanan ikivanhan alkuperän.
Latinan kielessä on sanoja, jotka muistuttavat suomen "varis"-sanaa, mutta niiden merkitykset ovat erilaisia:
Joissakin yhteyksissä nimi "Varis" (henkilönnimenä) on saatettu johtaa latinan sanasta "iustus", joka tarkoittaa "oikeudenmukaista". Toisaalta on myös esitetty, että se voisi liittyä roomalaiseen Mercurius-jumalaan, jota kutsuttiin joskus lisänimellä "Varus" (mahdollisesti perijän tai takaajan merkityksessä). Henkilöihin, joiden nimi on Varis, on joskus liitetty ominaisuuksia kuten järjestelmällisyys, ahkeruus ja yksityiskohtaisuus.
Mielenkiintoisena sivuhuomiona, variksenmarja (Empetrum nigrum) on kasvi, jonka nimen alkuperää on pohdittu. On arveltu, että nimi olisi annettu hieman halventavassa sävyssä, mahdollisesti verraten sen vaatimattomampaa makua tai ulkonäköä esimerkiksi mustikkaan. Variksenmarjoja käytetään kuitenkin monipuolisesti esimerkiksi leivonnaisissa ja juomissa.